No Name @Ikaalinen 28.kesäkuuta

 NoName -baari on pienehkö pubi Ikaalisten keskustassa. Iso terassi, A-oikeudet, grilli, yliammuttu portsari-varustus, karaoke, tanssilattia ja sijainti keskellä lähiö-kerrostalo-komplekseja. Paikan tunnelman luovat paikalliset janoiset sankarit, jotka ovat ottaneet baarin olohuoneekseen. 
Kun astun baariin tulee tuttu olo. Jengin päät kääntyy samaan aikaan kohti Hetkenlaulajaa ja monen silmistä sekä eleistä voi lukea: "Mikä vitun pelle tää on? tulee sieltä punaisten sortsien ja vihreiden kynsien kanssa? pistetään pataan tota saatana." Ahdistunut tilanne laukeaa kun käyn terassin ihmisille lyömässä käteen "Kaiho Hetkenlaulaja" -leiman ja terveeks tulotin nämä keikalle. 
Keikka alkoi 2330, mukana minä, akustinen kitara ja huuliharppu. Niinja mikkiteline mikillä. Vedin talon PA-laitteilla, joten äänimaisema ei ainakaan baarin asiakkaille ollut vieras. Että on keikalla edes jotain tuttua ja tavanomaista. Omat kamat oli varmuuden vuoksi mukana.

Ensimmäinen laulu kertoi paikallisesta Kyrösjärvestä, jonka rannalla kävin tyhjentymässä ennen keikkaa. Kertosäe meni palttiarallaa: "Kyrösjärvessä on Pirkkalaista pissaa"

Baarissa oli yksi naisvaltainen kaveriporukka, josta yksi tyttö erottui selkeästi. Ja herkkään hetkeen löytyi laulu "Lepakot on niin ihanii kun on pipari vasten piparii..." Pöydässä kolme tunnisti olevansa laulussa mukana. Yritin antaa tytöille levyä keikan jälkeen. mutta olivat suinpäin pois vain häipyneet.
(jos tunnistat olevasi joku tästä porukasta, laita koodia niin saat levyn postiin!)
Laulussa pohdittiin sitä: "onko lepakon helpompi olla lepakko Ikaalisissa vai Tampereella?". Mitä mieltä olin, sitä en muista mutta tytöt olivat siinä hetkessä hyvin vahvasti mukana. 

Ennen keikkaa kävin kiertämässä Ikaalisten keskustaa ja kävin lyömässä keikkajulisteita sinne tänne. Tiedän, ne olis pitänyt viedä mestoille jo viikkoa ennen. Mutta yhdenkin päivän mainonta auttaa kummasti asiaa. Yhden kävin viemässä paikalliseen Siwaan, jonka myyjälle lupasin tehdä laulun jos hän tulisi paikalle. "On tää köyhän arki Lidlin kassan juhlaa, vaikka plussaa sieltä et saa... Siva on saatanan kallis kauppa diipadaa padapum paa..." Itse myyjä ei ilmestynyt paikalla mutta oli saanut keikalle pari ystäväänsä joista kaksi oli siwan työntekijää.

Keikan puolessa välissä Baariin saapui noin 25-32 vuotias silmälasipäinen tyttö keltaisessa T-paidassa. Hän tuli nuokkuen baaritiskille ja huomasin jo kaukaa, et mitä tulee pian tapahtumaan. Noh, tyttö tilasi pari pientä terää juomaa alkuun, sitten vuorossa oli pari siideriä ja/tai lonkero. 
Ai että mistä tiedän? Noku soittopaikkani oli baaritiskin vieressä ja näin selkeästi mitä tiskillä tapahtuu. Ja koko illan näin! 
Keltapaitainen tyttö huojui baarijakkaralla hetkenlaulun tahtiin, mutta luulen vahvasti ettei tää tajunnut, että lauloin juuri hänestä. Ei mennyt kauaa kun täysinäinen tuoppi putosi tytön kädestä ja särkyi maahan. Koko tilanteen lauloin hetkenlauluna siitä asti kun tyttö tuli ravinteliin sisään.
Tästä samasta tytöstä lauloin illan aikana useammankin kerran ja meininki vain koveni. 

Piru vie ku olis mukavaa esittää teille ääniä näistä tapahtumista. Mutku mun ääninauhuri on ollu hukassa nyt kohta kaksi viikkoa. Sen takia toivon, eiku vaadin, että: 
SINÄ, JOKA KUVASIt MINUA SOITTAMASSA KITARAA, VUODA SE NETTIIN! 
Mä tiedän se on varmana täyttä paskaa, tuttujen naamoja näkyy, kuvanlaatuakin on heikko, kamera väbättää... Anna mennä vaan, vuoda! Laitan sulle materiaalia postiin videota vastaan.

Ennen keikkaa Baari-Minnalta kyselin, et vedänkö setin putkeen vai kahdessa osassa. Minna ehotti, että putkeen, mun virhe oli suostua siihen. Kuuden vartin setti hetkenlaulua, akustista kitaraa on vaikea palata nieltäväksi mutta kukaan ei lähteny baarista kesken keikan. Alunperin Tamperelainen portsari sanoi keikan jälkeen, että koskaan ei ole näin montaa tuoppia särkynyt yhden illan aikana. Ja tappeluitakin oli kuulemma muutama.

Kun pääsin takas Pirkkalaan, löysin kitaralaukusta jonkun kohtuu uuden, sopivasti kolhitun iPhonen. Soitin edelliseen numeroon noin kello 05. Ei vastausta. Soitan sitä edelliseen numeroon, sieltä vastattiin ja kerroin tilanteen, että mulla on puhelin ja sen saa noutaa täältä. Puhelin soi seuraavana päivänä pariin kertaan. Viimeisin puhelu oli naiselta, jolta oli puhelin hukassa. Sanoi lähtevänsä heti Pirkkalasta hakemaan. Reilu tunti puhelusta mun ovikello soi. Siellä oli se eilisillan keltapaitainen tyttö. Annoin tälle puhelimen käteen ja hän kysyi: "Ei oo silmälaseja löytyny?"

3 comments